torstai 30. toukokuuta 2013

I can't wait anymore!

 
Heippa heiiiii,

mulla on ihan super jännät hetket meneillään; nään mun perheen tunnin päästä! Oottelen tässä Karinaa, jonka kanssa ajan Twin Fallsiin mun isää, äitiä ja isosiskoa vastaan. En voi uskoo että kohta puhun suomea, saan halata niitä ja viettää kokonaisen viikon maailman tärkeimpien ihmisten kanssa. Mulla on meille ihan huippu suunnitelmat, ja pidän huolta että mun perhe saa kaiken irti tästä kaupungista. En oo saanu varmaan viikkoon unta, kun oon vaan miettinyt tätä jälleen näkemistä 10kk jälkeeen.

Mulla on ollut muutenkin ihan paras viikko, kiitos erään ihmisen. Ollaan tehty vaikka mitä, ja tuntuu että en tahdo enään tulla kotiin. Nyt asustelen tääl tokan hostperheen kodissa, joten ihana olla niidenkin kanssa. Ainoo miinus joka tässä nyt tulee mieleen, on se että tänään joudun sanomaan hyvästit Codylle, mun ensimmäiselle host veljelle.

Oon niin innoissaan kaikesta, etten ikinä ennen oo ollukkaan. Huomenna Senior Breakfast ja Graduation ja jäähyväisbileitä.. Kirjottelen kaikesta sitten myöhemmin:)
xoxo,
Lotta

maanantai 27. toukokuuta 2013

Univelat +10h.

Moikka murut!
Memorial Dayn kunniaksi meillä oli neljän päivän viikonloppu, ja tää on mennyt tosi nopeesti. Torstaina lähettiin Karinan, Jazzyn ja parin pojan (en tiiä nimii haha) kans Fast & Furious 6 ensi-iltaan, mut leffa ei toiminu! En ees ymmärrä miten sillee voi käydä, mut jäi sit leffa kattomatta. Vietettiin ilta sit vähän erilaisis merkeis, mut hauskaa meillä oli kumminkin !
 
 
Perjantaina nukuin koko päivän kotona, ja illalla lähin Haileyhin Cassidyn ja Timberin luo. 'Pitkästä aikaa' näin vanhaa perhettä, ja voi vitsi ku niitä on aina ihana käydä moikkaamassa. Meijän piti mennä vaeltaa, mut täällä ei oo ollu kauheen hyvät säät, joten se jäi vaan haaveeks. Perjantai iltana juhlittiin täällä hostisän synttäreitä, ja oli ihan super hauska ilta. Tutustuin enemmän tän alueen ihmisiin, ja mun hostperheeseen.



Lauantain skypetin vaik kuin monen kaverin ja sukulaisen kanssa pitkästä aikaa! Tän vuoden aikan oon ollu vanhempien & siskon kaa yhteyksis about kerran viikossa, kavereiden kaa ehkä kerran parissa kuukaudessa. Nyt kun kerrankin oli aikaa, soittelin isoveljen, kavereiden ja vanhempien kanssa.


 
Sunnuntaina pitkän kyselyn jälkeen tehtiin reissu Twin Fallsiin, jossa pääsin shoppailemaan! Mukaan lähti vaan parit kesäkuteet ja sit tuliaisia Suomeen. Viime aikoina oon käyttäny vaik kuin kauan aikaa miettiessä, että mitä ihmettä kaikille täältä tois. Parhain juttu oli kumminkin, kun hostvanhemmat tuli hakemaan mua ostoskeskuksesta, ja niillä oli mulle yllätys!
 
Mun hostvanhemmat osti mulle tipun! Hahahah oisitte nähnyt mun ilmeen kun ne anto mulle boxin ja sielä oli tommonen mun nyrkin kokonen rääpäle. Voi pientä :)
 
Tän päivän ja eilisen oon vaan viettänyt mun naapurin Joshin kanssa, joka just muutti tänne. Kiva kun joku asuu täällä munkin puolella kaupunkia, niin ei tarvii olla yksin ain kotona. Oon näyttäny meijän Valleyn parhaat paikat sille, ja oon aika ylpee et voin ite olla kerrankin se 'opas' ;)
 
Kivaa viikon jatkoa,
xoxo,
Lotta

torstai 23. toukokuuta 2013

''Don't ever leave''

Takana huippu päivä, ja nyt pieni paussi aikatauluista, joten miks en kirjottelis tänne :-)

Maanantaista eiliseen olin kuumeessa, ja nyt pääsin vasta ekaa kertaa kouluun. Meinas tulla aika vähän pitkäks neljän seinän sisällä, mutta ehkä nyt opin mitä vähän liian vauhdikkaasta viikonlopusta seuraa. Eivaan, kunnollahan mä täällä aina oon :-)

Kipeenä ollessani kuvailin vähän uusia ostoksiani!

 
Eka maximekko ikinä! Forever 21 vaan $15, joten pakkohan se oli tilata ;) Ostettiin Cassidyn kanssa matching mekot, joten ollaan nyt virallisesti siskoja! Ihanaa
 
 
Sikavaikeeta ottaa kuvaa näistä yhessä, ja tulos on aika kauhee. No mutta, Victoria's Secretiltä ostelin vähän juttuja :) Rakkauskaupasta tarttu pitkään harkitut yoga pantsit, jotka on pitkään aikaan parhain ostos! Hintaa oli $35, aika paljon pelkist 'legginseistä' mutta kyllä on sen arvoset! Kaupan päälle sain viel pinkin rantakassin, not bad ;-)
 


Samalla kun oon ollut aika innoissaan, kuinka tää englanti sujuu kuin oma äidinkieli, tapahtu jotain ei niin coolia. Hostäiti tuli herättämään mut yks aamu, kun teki lääkärin varausta. K; Lotta what's your birthday? I need to know it so I can make this appointment. L; kaheskymmeneskahes joulukuuta ysiviis K; What? L; kaheskymmenestoinen kahettatoista ysiviis! K; Lotta honey I can't understand you? Can you speak in English? L; Oh yea oops sorry. Twelve.. K; Twelve what? L; Two Two! Ja tässä vaiheessa heräsin ja ihmettelin miks mulle nauretaan =D Tiette sen fiiliksen kun on puoliunessa, eikä oo mitään hajua mitä ympärillä tapahtuu. Ei ymmärtänyt hostäiti suomee.. Vähän hävettää =D

 
 
Tänään koulussa saatiin pitkään pitkään odotetut vuosikirjat! Puolitoista tuntia vietettiin kavereiden kanssa kirjottaessamme toistemme kirjoihin, ja ihania juttuja tuli munkin sivut täyteen. Pyysin kans mun lemppari opettajat allekirjottamaan :) Tässä pari esimerkkiä mitä tänne tuli;

''Dear ugly, I'm so glad that we met because you are seriously like the coolest person ever. You're gorgeous, and hilarious, and I fucking love you. Please don't leave me ever :( Love Love Love you''
''Lotta! OMG tennis was too much fun. You are such a nice person and I'm so sad you're leaving. Don't ever forget about me! I love you''
''Lotita! I honestly miss cheer with you. It was great getting to know an amazing person. I will miss you''
''Lotta- someday I will show up in Finland and you can show me your great country. I will miss you when you leave. It has been fun getting to know you + having you in class! Much love''

Oli niin ylpee olo, kun näki oman naaman monessa paikkaa! Cheerleading, Foreign Exchange, Tennis, Prom... Tuleville vaihtareille vinkkinä; menkää kaikkiin koulun clubeihin, joukkueisiin tai mihin vaan mukaan! Mulla ei ois läheskään näin paljon ystäviä ilman niitä :)
 
 
Sain tänään myös paketin Suomesta! Ihania kummeja mulla, kun laittaa kuulumisia mulle tänne jenkkeihin :-) Piristää niin paljon kuulla ja lukea jotain Suomesta ja suomeksi =D Kiitti Kiitti ♥

Mulla alko täällä Memorial Day -weekend (pe & ma vapaata ;), ja luvassa ois kaikenlaista kavereiden kanssa. Ehkä pieni reissu Twin Fallsiin, mutta muuten vaan kotinurkilla. Ens viikolla on luvassa sitten kaikkia senioreiden juttuja, ja paljon suomen puhumista ;)

Kivaa viikonloppua murut ,
Lotta ♥

maanantai 20. toukokuuta 2013

International Love ❤

Perjantaina yhen koulutunnin ja assemblyn jälkeen ajettiin kohti Sun Valleytä, jossa odotti 19 iloista kasvoa. Meidän vaihtareiden lisäksi paikalla oli kaikki tulevat Idahon vaihto-oppilaat, pari viime vuotista vaihtaria ja satoja rotareita ympäri osavaltiota. Syötiin juhlalounasta, vaihdettiin nopeet kuulumiset ja lähettiin ensimmäistä ohjelmaa kohti. 
 
Tulevien vaihtareiden piti pitää puhe tulevalla hostkielellään, ja oli kyllä kiinnostavaa kuunnella puheita kiinaks, espanjaks, ranskaks, italiaks ja vaikka millä kielellä. Harmittaa vaan kun kukaan ei pääse tulemaan Suomeen.. Olisin niin mielelelläni auttanut jotain oppimaan suomea ja kertomaan kaikkee kotimaasta. Cait, joka on lähdössä Norjaan, yllätti kaikki laulamalla Norjan kansallislaulun. wau
 
Tän jälkeen koko porukka otti 2013 Conference kuvan, mut kesken kaiken alko satamaan isoja isoja rakeita. ''How can't you like this? You're from Finland!'' pari ihmistä tokas mulle. Niiin.... Siirryttiinkin aika nopeesti sisälle, ja oli meidän aika pitää puheet vaihtovuoden parhaimmista muistoista.
Lauantai menikin ihan hujauksessa! Aamulla oltiin vaan rauhallisesti mökeissä, paljussa ja ottamassa aurinkoo. Jännitettiin jääkiekkoa.... Iltapäivällä oli meidän vaihtarien vuoro mennä kaikkien rotareiden eteen, ja kertoa itsestämme.
 
 
 



Jäätiin seuraamaan Rotareiden kokousta hetkeksi, ja oli kyllä taas mielenkiintosia aiheita. Speakerit puhuivat yleisesti rotareiden toiminnasta ja esimerkiksi Korean asioista. Tän jälkeen suunnattiin Mat'Kan hostkotiin, jossa vietettiin iltaa. Nuri oli tehnyt meille videon tästä vuodesta, ja siitä alkokin oikeesti vasta tajuamaan että täähän on kohta ohi,
Lauantai yö valvottiin kokonaan, ja ehti tapahtua vaikka mitä. Tanssimista, paljussa juoruumista, turvonneita silmiä, huonoja vitsejä, hyviä vitsejä, tosi väsynyttä mutta onnellista porukkaa. Aamulla sanottiinkin vaan moikat. Tähän mennessä hirvein juttu mun vaihdon aikana! Tuun ikävöimään joka ikistä meidän porukasta, ja toivon vaan että pääsen vielä viettämään niiden kanssa aikaa. D5400<3
 
  

 
Thanks Johanna. Nuri, Mat'Ka, Ludo, Lucia, Vicky, Annika, Cris, Yagmur, Rob, Baptiste, Peter, Ghils, Rafael, Vicente, Johnny, Thomas, Brian & Daniel. I love you.

xoxo,
Lotta

sunnuntai 19. toukokuuta 2013

D5400 Conference 2013


Takana muistorikas viikonloppu, joka sisälsi ihan hirveesti ohjelmaa. Puheita, juhlimista, naurua, itkua, hyvästejä, uusia kasvoja ja vaikka mitä. Huomenna kirjotan enemmän, nyt on pakko koittaa parantua ens viikkoa varten.

I love my international family.

xoxo,
Lotta

torstai 16. toukokuuta 2013

'' Things go wrong so that you appreciate them when they're right ''

Yhtenä teidän toivepostauksena oli et kirjoittaisin niistä vaihdon negatiivisista puolista. Tai ei niinkään negatiivisista, mutta niistä asioista jotka saa välillä kaipaamaan Suomea. So here you go.
 

Kun saavuin Amerikkaan, totta kai mulle tuli pieni shokki siitä, että asun vieraassa maassa ilman ketään. New Yorkissa ihmiset tuntu vähän töykeiltä, ja huippu englannin osaamista oletettiin. Musta tuntu siltä, että oonkohan mä sittenkään tähän valmis.

Ensimmäisten kuukausien aikana laskin päiviä, että jotain kivaa tapahtuu. Kotikaupunki ei tuntunut kodilta, ja kaverit oli semmosia hyvänpäiväntuttuja. Kaikki oli aluks hirveen kiinnostuneita, mut sitten kun oikeesti olis jotain tahtonut tehdä porukalla, niin kaikilla oli menoa. Tässä vaiheessa ujolla suomalaistytöllä oli keinot vähän vähissä. Mun oli kaivettava ittestäni väkisin semmonen ylisosiaalinen puoli, ja niitä kavereita ja ystäviä alkoi löytymään. Thank god liityin cheerleading joukkueeseen.
 
 
Hostperheiden kanssa oon tullut onneksi uskomattoman hyvin toimeen. Kerran tai pari erimielisyydet on tosissaan ottanut vallan, mutta niistä on päästy päivässä tai parissa yli. Ihmiset ylireagoi tässä maassa todella paljon, ja siihen oli vaan opittava. Yhtenä päivänä ollaan riidoissa, seuraavana aamuna taas parhaimpia ystäviä. Argh, eihän tossa ole mitään järkeä?
 
 
Koulun säännöt on välillä turhauttaneet mua, kun oon tottunut siihen Suomen vapaaseen meininkiin. Parin myöhästymisen jälkeen tulee istua lounas opettajien kanssa. Kanslialle ollaan tilivelvollisia jokaisesta liikkeestä. Vessaan menemiseen tarvitaan opettajien allekirjoitus. Koulun pukukoodista puhumattakaan. High School on kokonaisuudessaan paljon hauskempaa kun oon tottunut, mutta meitä pidetään tosi paljon nuorempina.
 
 
Yks asia, jonka oppimisessa meni tosi kauan, oli ihmisten epäsuunnitelmallisuus. Sopimukset pysyy viime tippaan asti vaan ehdotuksina, ja sitten ihmetellään kun toista ei näy missään. Esimerkkinä; ollaan sovittu kaverin kanssa hyvät suunnitelmat viikonlopuks, mulla on lupa hostvanhemmilta ja oon perunut muita menoja. Viikonloppu tulee ja tuleekin ilmi, että kaverin pitää olla töissä koko viikonloppu. (Täällä muuten melkein kaikki mun ikäset käy töissä vuoden ympäri). Ei sillä että nää työt olis tullut yllätyksenä, niistä tiedettiin koko ajan. Suunnitelmista ei kauheesti pidetä kiinni.
 
 
Lisäks täältä puuttuu julkinen liikenne, joka vaikeuttaa varsinkin pienellä paikkakunnalla liikkumista. Musta tuntuu pahalta pyytää kyytejä, ja ihmiset tuijottaa oudosti jos oon kävellen liikenteessä. Ihan tosissani oon joutunut lopettamaan aamulenkkeilyt, kun ihmisiltä tulis liikaa katseita. Tällä alueella on myös aika normaalia ajaa humalassa, joka hämmentää tosi paljon. Ihmisten tietoisuus muusta maailmasta on aika pieni, ja voin vakuuttaa että me Eurooppalaiset ollaan kyllä siinä mielessä paremmassa asemassa.
 
 
Nää kaikki pienet asiat on saanut mut arvostamaan kotia paljon enemmän. Kertaakaan, en kertaakaan, oo katunut tänne tulemista. Oon edelleenkin sitä mieltä että lähteminen oli mun elämäni paras päätös. Tiedän ainakin mistä osaan olla Suomessa kiitollinen, ja mitä outouksia täältä tuun kaipaamaan. Älkää kukaan tästä loukkaantuko tai mitään muutakaan, nää oli vaan pieniä asioita tän 10 kuukauden keskellä. Vaihtovuosi ei oo aina ylämäkeä, mutta joka ikinen asia minkä sen aikana kokee, on tärkeä.

kuvat weheartit.com // ahh how much I love awkward

Mä lähen nyt viettämään varmasti yhtä tän vuoden ikimuistoisinta, surullisinta ja hienointa viikonloppua. Palataan sunnuntaina,Lotta
ps. Leijonat !!♥ Hostäidin kanssa tänään kannustettiin yhdessä!

keskiviikko 15. toukokuuta 2013

But you make me wanna act like a girl, Paint my nails and wear high heels

Pitkästä aikaa löysin rakkaalle blogilleni aikaa. En muista millon oisin viimeks kirjottanut jonkun normaalilta näyttävän postauksen, joten tässä sitä sitten ois :) Mitä mulle kuuluu? Noh, pari viikkoa on tullut asuttua kolmannessa hostperheessä, ja elämä on kyllä muuttunut ihan täysin. Tän citygirlin ensimmäiset viikot maalla on sujunut ihan hauskasti ja paljon ulkoillessa. Tänään lenkkeillessäni törmäsin käärmeeseen, ja olin valmis muuttamaan takas kaupunkiin. Mun uus pikkusisko on ihan super hyper vilkas ja oon sen kanssa suurimman osan ajasta vaan leikkinyt. Perheen ja talon voin esitellä vaikka vähän myöhemmin. Hyvin tullaan kaikki toimeen :)
 
Viikonloppuna olin taas koiran vahtina Cassidyn kanssa, ja nautittiin näistä jo viikon jatkuneista hellesäistä. Haileyssä on ollut noin 25 astetta jo aika pitkään, eikä kyllä mitään valittamista! Lauantaina kävin moikkaamassa vanhaa perhettä ja vein hostäideille lahjat. Tän jälkeen suunnattiin Pine'n alueella mökkeilemään. Pine on ison järven ympäröimä alue, jossa mun hostperhe tykkää telttailla jne. Käytiin golffaamassa ja pelattiin tennistä koko viikonloppu.

Perjantaista sunnuntaihin oonkin varattuna muiden vaihtareiden kanssa Sun Valleyssä, jossa meillä on viimenen vaihtaritapaaminen. Meidän pitää pitää 10 minuutin puheet vaihtovuodesta, ja tulevat vaihtarit tekee puheen niiden uudella kielellä. Paikalla on satoja mun districtin Rotareita, joten kyllä vähän jännittää. Meidän pitää tehä pieni yhteenveto kaikista vuoden kivoimmista tapahtumista, ja se ei oo kyllä helppoa. 10 kuukautta erilaisia päiviä, kaikenlaisia tapahtumia ja menoja. Mitä te itse teitte 2012-2013? Vaihtovuoteen sisältyy monen vuoden jutut, sehän on kun yksi elämä vuodessa.

Lähen tästä pakkailemaan, koska huomenna suuntaan Haileyhin ja tapaan siellä jo muutamat vaihtarit. Pitäs laittaa väriä päähän ja sovitella viikonlopun mekot myös, jejj :) Aamulla skipataan pari koulutuntia, ja jännitetään miten Suomen käy. Voi olla että ignooraan slovakialais kaverini loppuvuodeks jos ei mee niinkun pitäis..
xoxo,
Lotta
 

sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Oh Mother

 
Toisinkuin isänpäivä, äitienpäivä on Amerikassakin tänään. Mulle tuli yllätyslähtö pienelle reissulle hostperheen kanssa, joten valitettavasti en omaa äitiä päässyt puhelimen kautta onnittelemaan. Kaikkia hostäitejä muistin täällä pienillä suomi aiheisilla lahjoilla, ja kovasti tykkäsivät :) Oman äidin kanssa juhlitaan kun nähdään! 
 

Tän vuoden aikana on oppinu arvostamaan omia vanhempia ihan erilailla kuin ennen. Vaikka aluks tuntukin hienolta päättää kaikesta itse ja elää vaan omaa elämää, ei omia vanhempia voita mikään. Äiti oli ensimmäinen henkilö kuka sai mut kiinnostumaan vaihtoon lähdöstä ja siitä asti kannustanut mua ylä- ja alamäissä. Yhtenä mun blogini ykköslukijana haluun vaan sanoa omalle äidille, että thanks for being here for me and being my best friend. 18 päivää ja nähään<3 LOVE YOU

xoxo,
Lotta

torstai 9. toukokuuta 2013

I ♥ ID Sky

 

 

You are not a mistake. You are not a problem to be solved. But you won't discover this until you are willing to stop banging your head against the wall of shaming and caging and fearing yourself''
- Geneen Roth


keskiviikko 8. toukokuuta 2013

A Brunette and a Blonde with an inseparable Bond

Tänään tuli 9 kuukautta täyteen jenkeissä, ja kyllähän tähän aikaan on mahtunut jo vaikka mitä. Vaikka oon ollut aina suht koht sosiaalinen, kyllä mua pelotti jättää kaikki tuttu taakse ja alottaa uusi elämä tuntemattomien kanssa. Nopeesti oon kuitenkin löytänyt mun oman porukkani, ja nää ihmiset on pitänyt musta hyvin huolta.
 
Karina ♥
Tavattiin cheerleading harjotuksissa, ja muistan vieläkin ihmetelleeni kuinka pitkät ripset sillä oli! Siitä sitten alettiin juttelemaan ja meistä on tullut ihan parhaimmat ystävät. Tän vuoden aikana ollaan oltu yhessä cheerleadereita (niin valkkuja kun itse chiikkujakin), käyty yhdessä miljoonilla lounailla ja illaillisilla, juoruttu enemmän kun kenenkään muun kanssa, shoppailtu, juhlittu, naurettu, itketty, riidelty ja autettu toisiamme. Sanontahan on, että jokaisella on paras ystävä maailman toisella puolen, ja sen oon täältä Idahosta löytänyt.

Karina; ''Lotta is my best friend. I have not met anyone that not only loves everything I do but also hates everything as well. They say there is a person exactly like you around the world and I found her. It's amazing how much a person can mean to you. We have literally done everything together. Right after a fight there is a smile. I love Lotta as if she was blood. I don't know how I am going to survive once she leaves.''
 Cassidy ♥
Oh sister. Vuoden alussa tutustuttuani hiljaseen ja ujoon host-siskooni, olin vähän peloissani jos meillä ei meekkään ajatukset samanlailla. Vasta kun muutin samaan taloon Cassidyn kanssa, tajusin olevani väärässä. Cassidy on ainoo ihminen kuka osaa puhua mulle järkevästi ja välillä tuntuu olevan meistä se vanhempi. Meillä on maailman parasta aina kun ollaan yhessä ja se on samalla yks hauskimmista ihmisistä. Liian monta kertaa ollaan alotettu sama lause samaan aikaan tai kerrottu ajattelevamme ihan samaa asiaa. Yhdessä saadaan myös paljon asioita aikaseks, joka tuntuu joidenkin ihmisten kanssa olevan vähän vaikeeta. I seriously love my sissy.
 
Cassidy; ''With Lotta, we are really funny, obsessed with chocolate, like to bake, snowboard, hike, workout, be healthy, be fat''
Johanna ♥
Kaikki epäilykset ruotsalaisia kohtaan hävisi, kun ekalla vaihtarileirillä tapasin Johannan. Me skandinavialaiset jaetaan tosi samanlainen ajatusmaailma. Joka rotary tapaamisella mennään jonnekin jakamaan viime kuukausien kokemukset ja isoimmat juorut. Oon niin ilonen että voidaan varmasti tulevaisuudessa treffata Tukholmassa. Ja Johannasta on ollut iso tuki ruotsin kielen muistamisessa.
 
Johanna; ''As soon as we saw each other we walked up and like "you're the finnish girl right? And you're the swedish girl?" And then we were friends haha and our friendship is very easy going we understand each other and we can relate to Scandinavian stuff together and we support each other''
Johnny ♥
Brasilialais iloni! Vasta vähän aikaa sitten me oikeesti tutustuttiin, vaikka kyllä mä Djonathanin oon tuntenut jo elokuusta asti. Snapchat, dear snapchat, ilman sitä ei varmaan tiedettäiskään olevamme ystäviä. Vietettiin yks hauska viikonloppu täällä mun kotikaupungissa, ja jaetaan samanlainen huumorintaju. Välillä kun kaikki menee päin ****, on tää herra ainoa kuka tsemppaa.
 
Johnny; '' Yah dude, the way they say 'byebye' in Finnish is pretty cool haha, Lotta is the whitest girl I've ever seen. She looks hot and is pretty cool. Gonna miss some partying with her ''
Baptiste ♥
Ranskalaishurmuri, jonka kanssa pidin yhteyttä jo pitkään ennen Idahoon tulemista. Tän vuoden aikana ollaan kummatkin autettu toisiamme, kun amerikkalaiset ottaa hermoille. Syksyllä tehtiin yhessä reissu Baptisten kotikaupungissa, ja paahduttiin auringon alla. Halloween bileissä oltiin juhlien kuumimmat ja tanssittiin koko ilta. Yksinkertasesti sulosin ja rehellisin ihminen kenet oon ikinä tavannut. Luvv ya
 
 Baptiste; ''Lotta is just amazing!!''
 
Ihmisinä amerikkalaiset on aivan erilaisia kun me suomalaiset. Ketään ei oikeesti kiinnosta mitä muut ajattelee, ja sen kyllä huomaa; hyvällä ja huonolla tavalla. Koulumaailmassa huomaa, kuinka kaikki on sitä yhtä suurta perhettä. Jos jollain menee huonosti, tuntemattomatkin auttavat. Välillä toisten asioihin sotkeutuminen ja turha uhoaminen on naurettavaa. Oon ottanut osakseni tosi paljon amerikkalaisuutta, ja enimmiten se näkyy varmasti siinä, kuinka paljon enemmän mä puhun koko ajan! Small talk on tosi helppoa, ja kaikkien kuulumiset tulee päivän aikana kuultua kymmenet kerrat. Amerikkalaisissa rakastan avoimuutta ja innokkuutta kaikkea kohtaan.

Ilman isompia kuvailuja haluan myös kiittää Mat'Kaa, Emiliaa, erityisesti Dylania ja koko toista hostperhettäni for being here for me.
xoxo,
Lotta