tiistai 27. marraskuuta 2012

today school was actually in Finnish

Ihan ekaks kirjotan vähän miten täällä nyt oikeesti menee :) Luettuani Wilman blogia Tanskasta, tajusin jonkun laittaneeni mun ajatukset paperille. Vaihtarivuosi, jota oon ehtinyt kokea about 4kk, on ollut yhtä vuoristorataa. Musta tuntuu että mulla on täälä kolmenlaisia päiviä;
a) kun eglannin puhuminen turhauttaa ja haluaisin olla hiljaa, ihmisten ylipirteys ja ainainen mielenkiinto sua kohtaan menee negatiivisen puolelle. tuntuu että suomessa kaikki ymmärtäis ja ois vaan helpompaa. (näitä päiviä on ollut ehkä kolme, ja yleensä asiat korjaantuu koulupäivän kuluessa. just näiden ylipirteiden ihmisten takia hahh)
b) kun elämä täälä tuntuu arjelta. isän kyydillä kouluun, perus oppiaineet, lounas parin kaverin kanssa, vikat tunnit, cheerleading, kotiin ja tsekkaamaan fb viestit ja nopeesti nukkumaan. toisaalta on ilonen että on asettunut, ja sen oikeen arjen alkua mä oikeesti odotinkin. mutta silti kaipais jotain lisää päiviin, mutta kaikki tuntuu kuitenkin kivalta
c) kun elämä oikeesti hymyilee. aamulla heräät ilosena siitä että pääset kouluun, näät ne kaikki ihmiset ja saat opiskella englanniksi. muistutan monesti itseäni siitä että mun oma päätös oli tulla tänne ja kuinka onnekas mä oikeesti olen. pikkujutut ei tunnu missään ja niille koulun mean girlseillekkin voi hymyillä. tälläsiä päiviä on aina silloin tällöin ja nyt tuntuu että elämä jumittais tällä tasolla hahah.
Välillä tekee hyväks tulla puhumaan tälläsiä juttuja Suomeks, koska vaikkakin mun enkku on parantunut huimasti, en pysty täälä ilmasemaan itseeni 100%. Siitä puheenollen, niinkun otsikko sanookin, koulussa meni yks tunti tänään puhuen kotisuomea. Ai oliko kivaa? Ei. Super vaikeeta.
Meijän 'köksän' opettaja on aivan super mukava, ja tänään oli mun demonstrationin vuoro. Tehtävänä oli kokata luokalle oma valitsema ruoka, ja mä tein Finnish Mac 'n' Cheese, eli se rakas makaroonilaatikko. Opettaja kertoi tunnin alussa mulle, että mun pitää esitellä koko ruoan kokkaus suomeksi, jotta muu luokka ymmärtää millaista on yrittää tuottaa ja ottaa selvää toisesta kielestä. Niinkun me vaihtarit tehdään all the time. Oli ihan super vaikeeta saada järkeviä lauseita muodostettua tosta vaan, mutta yhtä heprealtahan se näille kuulostaa.
Tällästä sneak peakia tältä päivältä. Jos teille tulee jotain erityisiä postausideoita mieleen, kertokaa ihmeessä. Jotenkin tuntuu postaukset jumittavan samanlaisina, mutta teen parhaani.
xoxo,
Lotta

 

sunnuntai 25. marraskuuta 2012

kun aivot ei toimi suomeksi

Had such a great day at the Bald Mountain, skiing with my parents and took some sun up there haha. We went there for a half of a day and the weather was just perfect; little bit windy but the sun was shining and it was so warm! I'm gonna be tanned after this winter haha. Although my knee started to hurt again, I didn't care. Next week I try to hit the Dollar Mountain, and start finally to snowboard. Gotta go to bed, hope you all had a great Sunday :) 

Good night ,
Lotta

lauantai 24. marraskuuta 2012

Thanksgiving , Black Friday etc.. !




Torstain suunnattiin Codyn ja sen tyttöystävän kaa laskettelukauden avajaisiin, ja oltiin paikanpäällä jo hyvissä ajoin ennen hissien aukeemista. Täälä ei oo siis muuten lunta, kun vuorien päällä, mutta aamusin on yleensä pakkasta aika paljon. Päästiin sitten vihdoin ja viimein menemään rinteitä ylös, kun sain pienen sydänkohtauksen. Kukaan ei tehnyt elettäkään laittaakseen turvakaaria alas, ja siinä me sitten matkustettiin ihan chillisti ilman mitää. Olin niin kauhuissani ja kiedoin käteni tuolin ympärille ja yritin miettiä vaan että 'eihän tässä kuinkaan voi käydä'. No arvaatte varmaan että yhtäkkiä tuolihissi stoppas, ja siin vaihees olin jo ihan valkonen. Siis herranjestas mitä nää ihmiset kelaa täällä oon ihan shokissa=D Kaikki vaan nauro kun kerroin mun pelostani ylösmenemisessä. Se on kuulemma ihan normaalia. Huhhuh.. Rinteet oli muuten ihan täydelliset, ja maisemat oli niin kauniita että meinasin laskee monta kertaa ulos rinnereiteiltä. Korkeutta Bald vuorella on about kilometri, rinteet on muutamien km pitusia ja rinteitä on lähemmäs sata! Kyllä kelpaa laskea tuolla koko talvi, oon niin onnekas!
Kotona odotti hirvee määrä ruuanlaittamista, hot tub, wiin tanssipelit ja sukulaisia odottamista! Meidän kiitospäivän illallisella oli tarjolla kalkkunaa, gravyy, bataattia, makkaraa ja vihanneksia sekasin hah, karpalohilloo ja hyytelöö, perunamuusia ja täytettyjä leipiä. Jälkiruuaks oli tottakai kurpitsapiirakkaa ja lisäks oltiin leivottu omenapiirakka, new york cheesecake, kurpitsa fudgeja ja yambrownieseja. Vanhempien ja vanhemman veljen lisäks täällä oli greathostuncle jonka kanssa on aina ihan super hauskaa. Se kertoo hulluja tarinoita. joita aina kuunnellaan koko porukka. Illalla ruokakoomassani kattelin viel parit jaksot Greyn Anatomiaa, ja painuin nopeesti nukkumaan jotta ois energiaa aamua varten;)
Vähän kaheksan jälkeen aamulla lähettiin siskojen kanssa kaahaamaan kohti Twin Fallsia, ja Black Friday alennusmyyntejä♥ Kuus tuntia kierrettiin kauppoja, ja löydettiin kaikki kolme tosi paljon hyviä juttuja. Itelle tarttu mukaan myös hyvä kokoelma joululahjoja, joka oli koko reissun tarkotuskin. Kaikki oli niin halpaaaaaaaaaaa!
Perjantai iltana mentiin hostvanhempien ja Cassidyn kanssa kattomaan Sun Valley Sunsien harkkapeliä, ja samalla kierreltiin vähän turistikylässä. Oli ihan superpimeetä ja kiljastiin Cn kaa sika lujaa ku meijän eteen hyppäs kaks haisunäätää!=D Mitä ihmettä? No joo nopeesti kumminkin suunnattiin kotiin, ja pääsin nukkumaan miljoonat univelat..
Huominen ois vielä 'lomaa' ja lupasin lähtee perheen kanssa sunnuntai kirkkoon, aattelin että pitää se kokea edes kerran hah. Loppupäiväks onki luvassa vaa lasketteluu ja energialatailua.. Ens viikosta on tulossa ehdottomasti mun vaihtovuoden kiireisin, tunteikkain, oudoin ja sellanen mitä odotan paljon. Mulla on pari tosi isoo kouluprojektii jotka pitää olla valmiina, cheerharkkoja on vähintään kerran päivässä kun reenataan sitä showta varten, pitäs piipahtaa Rotareita moikkaamassa ja käydä kuukausikatsaus mun tukihenkilön kanssa, kuoron kakkoskonsertti lähestyy..., mun pitäs pakkaa mun kaikki kamat, nauttia joka hetkestä tän perheen kanssa ja ens viikonloppuna muutan seuraavaan perheeseen. En halua vielä alkaa kirjottelemaan siitä kummemmin, kun tuntuu niin oudolta. Mutta kumminkin mulla on hirveen hyvä olla täälä just nyt, ja haluan nauttia joka hetkestä. 

Viettäkää super kiva viikko te kaikki ihanat, niin mäkin teen :)
xoxo,
Lotta

@ Oregon

Pari viikkoa sitten torstaina, otattiin suunnaksi perheen kans suunnaksi Oregon, ja 12 tunnin automatka alkoi. Perjaintai oli vapaata koulusta, sanotaanko nyt vaikka että opettajien koulutuksen takia, joten pieni varaslähtö viikonlopulle oli enemmän kun kiva! Eka yö vietettiin jossain pikkukaupungissa valtatien varrella, ja sielä ei ehitty muuta tekemään kun nukuttiin vaan. Seuraavan  päivän tavote oli ehtiä Portlandiin asti, ja Codyn kanssa kulutettiin noi puuduttavat tunnit kattellen leffoja. Nöyränä annoin sen päättää suurimman osan leffoista, ja nyt mun sota/historia/jääkiekko -tietous on huipussaan hahah. Yleensä täälä Idahossa matkustaessa, ei oo ees muuta vaihtoehtoa kun nukkua autossa. Tiet on niin pitkiä suoria tylsiä maisemattomia ja puhelimen kenttä katoo aina jonnekkin kaukaisuuteen.. Heti kun päästiin Oregonin puolelle, luonto alko kaunistumaan ja henkeäsalpaavat (morjes mikä sana) näköalat alko ympäröimään tietä. Columbus River, järjettömän isot vuoret, puuviljelmät jne.. Wau!
Kun matkaa oli jäljellä enään pari hassua mailia, alettiin kiertämään ko. luonnonnähtävyyksiä. Ekana hostisä päätti lähtee ajamaan jotain extreme reittiä, ja siinä vaiheessa olin korkeenpaikan kammoni kanssa valmis poistumaan autosta. No vihdoinkin kun tää 'vuorireitti' sai päätöksensä, tajuttiin olevamme hullun korkeella näköalapaikalla. Autosta sitten kirjaimellisesti koko perhe juostiin kaiteen viereen ihailemaan maisemaa, joka oli kyllä ihan huikee. No Cody sai idean hyppää kaiteen vaaralliselle puolelle, ja mennä kurkkimaan kielekkeen reunalle. Menin tietty perässä, kontaten kylläkin, ja en oo kyllä ollu ikinä niin vaaralliselta tuntuvassa tilanteessa. Hostäiti oli ihan kauhuissaan, ja parin sekunnin välein varmisteli että ollaan turvassa hahah. Hienojen kuvien eteen tekee mitä vaan!
Seuraavana mentiin tsekkaamaan vesiputouksia! Ekaa tokaa kertaa näin putouksia, mutta nää oli kyllä hulppeemmat kun ensimmäiset. Tehtiin pari vaellusta, ja ihmettelin tosissani miten pystyin olemaan niin innoissaan jostain luontojutuista. Monta kertaa pyysin pysäyttämään auton, että saan ottaa kuvia puista?!
Kuka tunnistaa paikan? Muun perheen iloksi vartavasten tahdoin päästä bongaamaan pari Twilight kuvauspaikkaa, joista ensimmäinen oli tää ex-huvila. Vuosi sitten palanut jättimäinen talo, joka on toiminut monta monta vuotta kuuluisana hääpaikkana, oli myös ekan Twilightin Promin kuvauspaikkana. Noissa laatoissa oli myös lukenut Bella & Edward Forever, mutta joku sen oli käynyt nappaamassa. Joojoo en oo mikään fani, mutta kunhan oli mahollisuus niin tahdoin päästä näkemään :)
Meijän oli suunnitelmana jäädä yöks Portlandiin, mutta hostäidin toiveesta jatkettiin matkaa Seasiden rannikkokaupunkiin. Matkalla pysähdyttiin johonkin kuuluisaan thaikkuravintolaan, josta nappasin vatsakipuruokakoomamyrkytyksen ja seuraavan kerran heräsinkin hotellista. Illalla käytiin syömässä paikallisten suosittelemassa raflassa, jolla oli jotain tekemistä Suomen kanssa.. Kävin vuokraamassa Love Actuallyn ja pidin tyttöjenillan itteni kanssa hahah. Feelin Forever Alone. Aamulla käytiin tsekkaamassa merenranta, sulonen paikallinen kahvila ja sitten oli taas aika jatkaa matkaa.
Mun hostperhe on aivan ihana, ja he halusivat näyttää mulle vielä toisen ko. leffan kuvauspaikan. La Push Beach! Ennenkun päästiin tälle metsäalueelle, meijän piti maksaa sisäänpääsymaksu (:D). Mutta jälkeenpäin ymmärrän sen. Hyvin. En oo ikinä nähnyt mitään noin kaunista aluetta, vaikka se olikin vaan 'pelkkää metsää'. Puut oli miljoonakertaa niin isoi, vihreitä ja leveitä kun oon nähnyt. Metsässä oli kiellettyä pysähtyminen, joten kuvien nappailu oli pikkasen vaikeempaa. Destination oli kumminkin toi ranta, ja siellä kävin sitten raapustamassa omat jälkeni hiekkaan ja tsekkasin parit surffarit;) Jos ois ollu pari(kymmentä) astetta lämpimämpi, ois ollu ihana paikka päästä rentoutumaan, mutta aikataulu näytti vähän muuta..
 Koko reissun syy oli päästää Cody lentämään helikopteria, ja katsomaan minkälainen sen tulevaisuudesta on tulossa. Pikkukaupunki keskellä Oregonia, ja siellä vietettiin pari hassua tuntia kun hostveli oli 'opiskelemassa'. Lopuks mentiin vielä avaruus ja lentokone -museoon, joka oli yllättävän mielenkiintonen. Ei oo ihan sitä mielenkiintosinta juttua mulle, mutta sai kyllä ihmettelemään. Siellä oli maailman isoin lentokone, en tiä oikeesti mut vannon et se oli isoin asia jonka oon ikinä nähnyt, ja kaikkee muuta; pala berliinin muuria, raketteja.. 
Matka alko lähestyä jo loppuaan, ja oli vikan yöpaikan etsinnän vuoro. Päädyttiin sitten Washingtonin osavaltion puolelle, jossa käytiin kattomassa jääkiekkoo. Se oli jonkun perhetutun peli, ja sen takia sinne päädyttiin. Oli kyllä ihan erilaista lätkää mitä oon ikinä nähnyt, mutta kokemus tuokin.. Portlandissa pysähdyttiin vielä nopeesti, ja esim jonotettiin 50min donitsiravintolaan! Voodoo Donuts on joku kuuluisakin rafla, ja maisteltiin sitten kaikennäkösiä donitseja pekoninmakusesta normaaleihin berliininmunkkeihin. Sunnuntai menikin sitten kokonaan autossa, ja kattellessa lisää leffoja! Mulla oli vaihtoehtoja jäädä myös koti Haileyhin cheerjuttuja tekemään, mutta oon tyytyväinen että lähdin reissuun. Polvi ei ois antanut myötä reenata, ja vaikka oiskin, Oregon was much more fun :)