sunnuntai 22. heinäkuuta 2012

I've been told....

Voisin kertoo tännekin vähän juttuja, joita tiiän jo etukäteen tulevasta vuodesta :-) Let's start with some basic facts..
  • Tuun asumaan Idahon osavaltiossa, Haileyn kaupungissa. Noin 8 000 asukasta, hehe..
  • Mun koulu Wood River High school, on 800 oppilaan highschool. Koulu alkaa vasta syyskuussa joskus
  • 9.8 saavun Idahoon, ja sitä ennen vietän 3 päivää New York Cityssä muiden vaihtareiden kanssa
  • Elokuun puolivälissä tapaan kaikki muut Rotary vaihtarit Orientation leirillä Sawtooth Mountainseilla, ja oon ollut näihin kaikkiin vaihtareihin jo yhteyksissä Facebookissa

Perheistä...
Tuun viettämään mun vuoteni kolmessa eri perheessä, ja keskimmäistä lukuunottamatta kaikkiin oon ollut yhteyksissä.
  • Ensimmäisessä perheessä mua odottavat hostmom, -dad ja kaks hostveljee, jotka ei kumminkaan asu enään kotona. Hostmomin kaa oon laittanu spostii monesti, ja vaikuttaa tosi mukavalta ja huolehtivaiselta! Perheessä on myös lemmikkejä, kissa ja koira :-)
  • Toisesta perheestä en oo kuullut mitään muuta, kun että heillä on 'summercottaget' Canadassa ja Mexicossa, ja he toivoisivat tekevänsä reissun jompaan kumpaan mun kanssa. Not bad at all
  • Kolmannessa perheessä on hostvanhempien lisäks pikkusisko ja toinen tytär, joka on itse vaihdossa ens vuoden. Perheessä on myös supersulonen koira, Molley, ja vaikka mitä muita eläimiä. Esim alpakoita x) Oon ollut tän perheen tytön kanssa tosi paljon yhteyksissä ja sovittiin jo, että pidetään sleepover kun tuun Idahoon!
 Wood River High School
 Haileyn keskusta
 Pienen ajomatkan päässä on myös Sun Valley Resort, joka on ihan täydelliseltä
näyttävä paikka. Mulla kävi niin hyvä tuuri, kun rinteet on noin lähellä
 

tiistai 17. heinäkuuta 2012

what If

Viime viikon maanantaina seisoin paniikissa Helsingin aamusilla kaduilla, ja odottelin vaan että mun haastattelu alkais. Oli ehkä paras sattuma ikinä, että mun yks kaveri sattu sinne samaan aikaan ja se kevensi vähän mun stressiä. Olin varautunu olemaan sielä vähintään 1,5h mutta todellisuudessa koko viisumitsydeemi oli ohi vartissa, wtf?! Ja siinä ei ollut mitään jännää, normaaleita kysymyksiä vaan liittyen mun vuoteeni. Nyt on sitten viisumi tuola laatikossa odottelemassa, ja samalla pääseminen USA:han on taattu :-)

Samalla reissulla innostuttiin äidin kaa shoppailemaan juttuja mukaan, ja niitä voitte käydä kattomassa täällä. Vielä ois ostoslistalla matkalaukku, kaikki kauneusjutut vuodeks, vaatteita jnejne. Tuntuu ihan luonnottomalta pakata tavaroita noin pitkäks ajaks. Ja kuka ees voi kuvitella että se naurettava 23kg riittää edes New Yorkin reissuun? No onneks loput laukut voi tulla perässä suoraan Idahoon.

Nyt, kun lähtöön on jäljellä 20 päivää, mua mietityttää miljoona asiaa. Viime päivinä oon saattanu vaan tuijottaa samaa paikkaa monta minuuttia ja näyttää just niin tyhmältä, kun varmasti oonkin. Mua on alkanu pelottamaan tosi moni asia ja kaikki tuntuu hirveen sekavalta. Pelkään että jotain kamalaa tapahtuu tän kolmen viikon sisällä tai jotain vastaavaa. Kaikki hehkuttaa mun ympärillä kuinka hienoa mun lähtö on, ja vastaan vaan vaivaantuneesti että 'niinpä niin..'. Tottakai mä olen innoissani, ja tää on ehdottomasti yks parhaimmista asioista tähän mennessä, mutta ei lähteminen silti tunnu helpolta. Onneks on tosi monta tuttua, jotka on ollut samassa tilanteessa ja niiden kanssa on hyvä jutella kaikesta.

Pikkuhiljaa pitäis suunnitella läksiäispartyi ja tehdä vielä kauheesti juttuja niiden eteen. Ootan tosi paljon kaikkien näkemistä ja haluun tehdä niistä juhlista onnistuneet. Mutta eipä mulla tällä kertaa muuta, palaillaan :-)